On turvallista sanoa, että tehtäväluettelossani on yhdellä hetkellä 10-10 kohdetta, joita en todellakaan halua tehdä.
Olipa kyseessä toistuvat häirinnät (lue: kaikenlainen liikunta) vai kertaluonteiset angst-lähteet (hei, siirtyminen eläkesuunnitelmani yli), nämä ei-halua-annos työnnetään yleensä taaksepäin ja vievät tilaa tehtäväluettelossani, kunnes tunnen (toivottavasti) pääsyn heidän luokseni.
Mutta kuten Heidi Grant Halvorson muistutti minua (ja kaikkia muita, jotka kärsivät "en vain halua" -tapauksista) äskettäisessä Harvard Business Review -artikkelissaan: Jos odotamme, kunnes "tuntuu" tekevän jotain, no, se on koskaan aio tehdä. Hän kirjoittaa:
Jossain matkan varrella olemme kaikki ostaneet idean - tietämättä sitä tietoisesti - että motivoituneita ja tehokkaita meidän täytyy tuntea haluamme toimia. Meidän on oltava innokkaita tekemään niin … Kyllä, jollain tasolla sinun on oltava sitoutunut siihen, mitä olet tekemässä - sinun on saatava nähdä projekti loppuun, saada terveempiä tai saada aikaisempi aloitus päivällesi. Mutta sinun ei tarvitse tuntea tekevän sitä.
Itse asiassa… monista hedelmällisimmistä taiteilijoista, kirjailijoista ja innovaatioista on tullut niin osittain, koska he luottavat työohjelmiin, jotka pakottivat heidät asettamaan tietyn määrän tunteja päivässä riippumatta siitä, kuinka inspiroitumattomia (tai monissa tapauksissa he ovat voineet tuntea.
Toisin sanoen, on aika lopettaa odottavan inspiraatiota, motivaatiota tai sitä uber-keskittynyttä tuottavuuden tilaa, joka maagisesti iskee silloin tällöin, ja alkaa laatia suunnitelmia, jotka auttavat sinua tekemään asioita, kun et tunne siitä .
Halvorson suosittelee tätä varten "jos… sitten" ajattelutapoja jokaiselle levylläsi olevalle kivulliselle tehtävälle - ajattele "Jos on klo 14.00, lopetan tekemäni ja aloitan Bobin pyytämän mietinnön laatimisen". tai ”Jos pomoni ei mainitse korotusta koskevaa pyyntöä kokouksessamme, minä nostan sen uudelleen ennen kokouksen päättymistä.” (Tai tapauksessani: “Jos on tiistaina, niin menen kuntosali.")
Kun muutat tehtävästä kiveen asetetun suunnitelman, ei jotain, johon pääset ehkä tunteessasi sitä, se on paljon, paljon todennäköisemmin tekemistä tehdyksi.
